DDIIDDAACCTTIICCAA SSPPEECCIIAALLIITTĂĂŢŢIIII

CCoonnttrroollaabbiill șșii nneeccoonnttrroollaabbiill îînn pprroocceessuull ddee îînnvvăățțăămmâânntt

ÎÎnn ccaaddrruull uunneeii aaccttiivviittaattii ddiiddaaccttiiccee aa uunneeii lleeccttiiii iinnttaallnniimm ffooaarrttee mmuullttee vvaarriiaabbiillee ccoonnttrroollaabbiillee ssii

nneeccoonnttrroollaabbiillee..

AAttuunnccii ccaanndd pprrooffeessoorruull rreeuusseessttee ssaa ccoonnttrroolleezzee ttooaattee vvaarriiaabbiilleellee ==>> eeffiicciieennttaa mmaaxxiimmaa..

AAttuunnccii ccaanndd pprrooffeessoorruull nnuu rreeuusseessttee ssaa ccoonnttrroolleezzee ttooaattee vvaarriiaabbiilleellee ==>> eeffiicciieennttaa ssccaazzuuttaa..

PPeerrssppeeccttiivvee ddee aabboorrddaarree aa pprroocceessuulluuii ddee iinnvvaattaammaanntt

11.. PPeerrssppeeccttiivvaa ppeeddaaggooggiiccaa ssii mmeettooddiiccaa::

-- pprriinncciippiiii ddiiddaaccttiiccee;;

-- pprrooiieeccttaarree ddiiddaattiiccaa;;

-- mmeettooddee,, tteehhnniiccii,, pprroocceeddeeee ddiiddaaccttiiccee..

22.. PPeerrssppeeccttiivvaa ppssiihhooppeeddaaggooggiiccaa ssii ppssiihhoossoocciiaallaa::

PPssiihhoollooggiiaa cceelloorr ttrreeii iimmpplliiccaațții iinn pprroocceessuull ddee iinnvvaattaammaanntt:: eelleevv,, pprrooffeessoorr ssii rreellaattiiaa pprrooffeessoorr-- eelleevv..

EElleevv:: ccaarraacctteerriissttiiccii ddee vvaarrssttaa ssii ppssiihhooiinnddiivviidduuaallee;; ccaappcciittaattii,, aappttiittuuddiinnii,, mmoottiivvaattiiii ,, aattiittuuddiinnii;; aacchhiizziittiiii

iinnffoorrmmaattiioonnaallee;; nniivveell ddee iinntteeggrraarree iinn aaccttiivviittaattee ssccoollaarraa..

PPrrooffeessoorr:: ccuunnoossttiinnttee ssii aappttiittuuddiinnii ppee lliinniiaa ssppeecciiaalliittaattiiii;; aappttiittuuddiinnii ppssiihhooppeeddaaggooggiiccee;; aappttiittuuddiinnii

ppssiihhoossoocciiaallee;; ccuullttuurraa ggeenneerraallaa..

RReellaattiiaa pprrooffeessoorr--eelleevv::

-- eecchhiilliibbrraattăă ssaauu aassiimmeettrriiccăă;;

-- pprreeddoommiinnaanntt ccooooppeerraannttăă ssaauu tteennssiioonnaall-- ccoonnfflliiccttuuaallăă..

33.. PPeerrssppeeccttiivvaa cciibbeerrnneettiiccaa::

-- ttiippuurrii ddee ccoommuunniiccaarree ssii ccoonnttrrooll;;

-- ttiippuurrii ddee ffeeeedd--bbaacckk..

44.. PPeerrssppeeccttiivvaa eeccoonnoommiiccaa::

-- aannaalliizzaa pprroocceessuulluuii ddee iinnvvaattaarree iinn ffuunnccttiiee ddee ccoossttuurrii:: mmaatteerriiaallee,, ttiimmpp,, eeffoorrttuurrii ffiizziiccee ssii mmaaii aalleess

iinntteelleeccttuuaallee..

55.. PPeerrssppeeccttiivvaa iinnffoorrmmaattiioonnaallăă:: aannaalliizzaa::

-- ttiippuurriilloorr ssii ssttrruuccttuurriilloorr iinnffoorrmmaattiioonnaallee;;

-- aa ffoorrmmuulleelloorr ddee ccooddiiffiiccaarree ssii ddeeccooddiiffiiccaarree;;

-- aa aassppeecctteelloorr ddee oorrddiinn ssttaattiissttiicc ,, sseemmaannttiicc..

66.. PPeerrssppeeccttiivvee iiggiieenneeii ssccoollaarree::

-- aassppeecctt ddee ssaalluubbrriittaattee,, ccuurraatteenniiee,, ssppaattiiuu..

-- ssuupprraa ssii ssuubbssoolliicciittaarreeaa..

77.. PPeerrssppeeccttiivvaa eerrggoonnoommiiccaa::

-- ddiissppuunneerreeaa bbaanncciilloorr;;

-- mmooddaalliittaattii ddee aaeerriissiirree;;

-- iilluummiinnaatt;;

-- aammbbiiaannttaa ffiizziiccaa ssii aammbbiiaannttaa ssoocciiaallaa aa aaccttiivviittaattiiii ssccoollaarree..

FFuunnccţţiiiillee ccaaddrruulluuii ddiiddaaccttiicc

11.. FFuunnccţţiiii ggeenneerraallee -- aallee ccaaddrruulluuii ddiiddaaccttiicc,, iinnddiiffeerreenntt ddee ssppeecciiaalliittaatteeaa ssaa..

FFuunnccţţiiaa iinnssttrruuccttiivvăă:: ccuunnoossttiinnttee,, iinnffrroommaattiiii,, ssiisstteemmee,, sscchheemmee llooggiiccee,, ffoorrmmuullee,, mmooddeellee ddee aaccttiiuunnee..

FFuunnccţţiiaa eedduuccaattiivv--ffoorrmmaattiivvăă::

-- aacchhiizziittiiii iinn ssiisstteemmuull ooppeerraattiioonnaall-- mmiinnttaall;;

-- aacchhiizziittiiii ppee lliinniiaa uunnoorr ccaappaacciittaattee ppssiihhiiccee;;

-- ttiippuurrii ddee ggaannddiirree ssaauu ffoorrmmee aallee ggaannddiirriiii mmooddaallee:: ggaannddiirree ppssiihhoollooggiiccaa..

FFuunnccţţiiaa eevvaalluuaattiivvăă::

-- mmaassuurraarree,, eevvaalluuaarree,, iieerraarrhhiizzaarree;;

-- mmeettooddee,, pprroocceeddeeee,, ccrriitteerriiaa;;

-- pprreeggaattiirree ddoocciimmoollooggiiccaa ssii ppssiihhoo-- ddiiaaggnnoossttiicc..

FFuunnccţţiiaa ccooggnniittiivvăă::

-- CCuunnooaasstteerreeaa eelleevvuulluuii,, aa ddiissppoonniibbiilliittaattiilloorr,, eecchhiippaammeennttuulluuii lluuii ppssiihhoollooggiicc,, ppssiihhoo--ccoommppoorrttaammeennttaall

eexxiisstteenntt llaa uunn mmoommeenntt ddaatt,, ddaarr aa ssii cceeeeaa ccee ttrreebbuuiiee ssaa ffiiee ssiiss aa ddeevviinnaa aacceessttaa..

FFuunnccţţiiaa eemmppaattiiccăă::

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee aa ppaattrruunnddee iinn uunniivveerrssaall ppssiihhoollooggiicc aall eelleevvuulluuii;;

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee aabboorrddaarree aa eelleevvuulluuii ddiinn dduubbllaa ppeerrssppeeccttiivvăă:: aa ssaa,, pprroopprriiee ssii aa eelleevvuulluuii..

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee ttrraannssppaattrruunnddeerree ppssiihhoossoocciiaallaa iinn rreellaattiiaa ccuu ttrraannssppaarreenntt ssoocciiaallaa..

TTiippoollooggiiee::

++ ++ ssaannsseellee rreeuussiitteeii ++

++ -- ssaannsseellee rreeuussiitteeii ++

-- ++ ssaannsseellee rreeuussiitteeii --

-- -- ssaannsseellee rreeuussiitteeii --

FFuunnccţţiiaa ssuuppoorrttiivvăă:: îînnccuurraajjaarree,, ssuussttiinneerree,, ssttiimmuullaarree,, iinnttaarriirreeaa eeuulluuii..

22.. FFuunnccţţiiii ssppeecciiffiiccee -- ppeennttrruu pprrooffeessoorruull ddee ppssiihhoollooggiiee

PPrreeddaarreeaa ccuunnoossttiinntteelloorr ppssiihhoollooggiiccee..

CCoonnssiilliieerreeaa iinn ccaarriieerraa ssii ccoonnssiilliieerreeaa ppssiihhoollooggiiccaa..

TTeessttaarreeaa,, eevvaalluuaarreeaa ccuu mmiijjllooaaccee ppssiihhoollooggiiccee aa eelleevviilloorr..

AAccoorrddaarreeaa aassiisstteenntteeii ppssiihhoollooggiiccee aallttoorr ccaaddrree ddiiddaaccttiiccee iinn vveeddeerreeaa oorrggaanniizzaarriiii ssii ddeessffaassuurraarriiii

pprroocceessuulluuii ddee iinnvvaattaammaanntt..

OOrrggaanniizzaarreeaa uunnoorr cceerrccuurrii,, ccoonndduussee ddiirreecctt ssaauu iinnddiirreecctt ccuu aajjuuttoorruull aallttoorr ccaaddrree ddiiddaaccttiiccee::

-- cceerrcc ddee ccrreeaattoollooggiiee;;

-- cceerrcc ppeennttrruu ccuunnooaasstteerree ssii aauuttooccuunnooaasstteerree;;

-- cceerrcc ppeennttrruu aabboorrddaarreeaa pprroobblleemmeelloorr ssppeecciiffiicc ppuubbeerrttaattiiii ssii aaddoolleesscceenntteeii..

-- cceerrcc ppeennttrruu pprreeggaattiirreeaa ttiinneerriilloorr ppeennttrruu vviiaattaa ddee ffaammiilliiee..

PPrrooiieeccttaarreeaa ccuurrrriiccuullaarraa PPrreecciizzaarrii pprreeaallaabbiillee::

-- PPssiihhoollooggiiaa ssee pprreeddaa llaa ccllaassaa aa 1100--aa,, ccllaassaa ccaarree ffaaccee ppaarrttee ddiinn cciicclluull ccuurrrriiccuullaarr ddee aapprrooffuunnddaarree

((iimmpprreeuunnaa ccuu ccllaasseellee aa 1111--aa ssii aa 1122--aa))

-- CCllaasseellee aa 77--aa,, aa 88--aa ssii aa 99--aa ffaaccee ppaarrttee ddiinn cciicclluull ccuurrrriiccuullaarr ddee oobbsseerrvvaarree..

-- CCiicclluull ccuurrrriiccuullaarr ddee aapprrooffuunnddaarree eessttee cceennttrraatt ppee ccoommppeennttee ccee uurrmmeeaazzaa aa ffii ffoorrmmaattee llaa eelleevv..

-- PPssiihhoollooggiiaa ffaaccee ppaarrttee ddiinn ccaatteeggoorriiaa ddiisscciipplliinneelloorr ssoocciioo--uummaannee,, iimmpprreeuunnaa ccuu:: llooggiiccaa,, eeccoonnoommiiaa,,

ssoocciioollooggiiaa,, eedduuccaattiiaa aanntteepprreennoorriiaallaa ssii ffiilloossooffiiaa..

EElleemmeenntteellee ddee nnoouuttaattee ffaattaa ddee mmooddeelluull ttrraaddiittiioonnaall::

-- aacceeaassttaa aabboorrddaarree aacccceennttuueeaazzaa nneevvooiiaa ddee ddeeppaassiirree ccaa ddiimmeennssiiuunnee aaccaaddeemmiiccăă iizzoollaattăă,, ccii ccaa

ppeerrssppeeccttiivvee ccoommpplleemmeennttaarree aassuupprraa oommuulluuii ssii aa ssoocciieettaattiiii ppee ccaarree eelleevviiii ssii llee aapprroopprriiee ccuu ssccooppuull

ffoorrmmaarriiii ccoommppeetteenntteelloorr nneecceessaarree vvaalloorriiffiiccaarriiii pprroopprriiuulluuii ppootteennttiiaall ssii iinnsseerrttiieeii aaccttiivvee iinn vviiaattaa ssoocciiaallaa..

-- ttooaattee ddiisscciipplliinneellee ssoocciioo--uummaannee ppllaasseeaazzaa oommuull iinn cceennttrraall pprroocceessuulluuii ddee iinnvvaattaarree..

-- aaddeeccvvaarreeaa ddeemmeerrssuurriilloorr ddiiddaaccttiiccee llaa pprrooffiilluull ssii ssppeecciiffiiccuull ccoolleeccttiivvuulluuii ddee eelleevvii,, llaa ccoonnddiittiiiillee

mmaatteerriiaall ssii ddee ttiimmpp..

-- aaccttiivviittaatteeaa ddiiddaaccttiiccaa nnuu mmaaii eessttee ddooaarr oo pprroobblleemmaa ddee pprreeddaarree aa uunnoorr ccoonnttiinnuuttuurrii..

CCoommppoonneenntteellee eesseennttiiaallee aallee pprreeddaarriiii--iinnvvaattaarriiii ssuunntt::

11.. CCuunnoossttiinnttee

22.. DDeepprriinnddeerrii

33.. VVaalloorriillee ssii aattiittuuddiinniillee

22.. DDeepprriinnddeerriillee::

AA.. DDeepprriinnddeerrii iinntteelleeccttuuaallee ((ddeepprriinnddeerrii ddee ggaannddiirree ccrriittiiccaa))

11.. IIddeennttiiffiiccaarreeaa -- pprreecciizzaarreeaa iinntteelleessuulluuii,, sseemmnniiffiiccaattiieeii aa uunnoorr::

aa.. ccoonncceeppttee:: aarrgguummeenntt,, aarrgguummeennttaarree,, ppeerrssoonnaalliittaattee,, iimmaaggiinnee ddee ssiinnee,, oomm,, mmoorraallaa..

bb.. eevveenniimmeennttee,, ssiittuuaattiiii,, pprroocceessee..

22.. DDeessccrriieerreeaa -- eettaappaa ddee iinntteelleeggeerree::

aa.. ttrraassaattuurrii,, ffuunnccttiiii,, rreellaattiiii..

bb.. pprroocceessee,, tteennddiinnttee;;

cc.. eevveenniimmeennttee ppeerrssoonnaallee,, ssoocciiaallee..

33.. EExxpplliiccaarreeaa ssii aannaalliizzaa::

aa.. eexxpplliiccaarreeaa uunnuuii rraattiioonnaammeenntt,, ccaauuzzee,, ccoonnddiittiiii,, ffaaccttoorrii..

bb.. aannaalliizzaarreeaa uunnoorr aarrgguummeenntt,, ppuunnccttee ddee vveeddeerree,, aalltteerrnnaattiivvee..

cc.. aannaalliizzaarreeaa ccoonnsseecciinntteelloorr uunnoorr ppuunnccttee ddee vveeddeerree,, ppoozziiţţiiii,, ddeecciizziiii..

44.. 55.. 66.. EEvvaalluuaarreeaa,, aaddooppttaarreeaa,, aappaarraarreeaa uunneeii ppoozziittiiii::

aa.. ddeezzbbaatteerreeaa uunneeii pprroobblleemmee ddee vvaallooaarree..

bb.. ffoorrmmuullaarreeaa uunneeii jjuuddeeccaattii rreeffeerriittooaarree llaa oo aannuummiittaa pprroobblleemmaa..

BB.. DDeepprriinnddeerrii ddee ppaarrttiicciippaarree::

-- aannggaajjaarreeaa ttiinneerriilloorr iinn aaccttiiuunnii ccaarree ssaa vvaalloorriiffiiccee ccuunnoossttiinntteellee ssii ddeepprriinnddeerriillee iinntteelleeccttuuaallee..

-- ffoorrmmaarreeaa ssii ccoonnssoolliiddaarreeaa aacceessttoorr ddeepprriinnddeerrii pprreessuuppuunn iimmpplliiccaarreeaa eelleevvuulluuii iinnttrr--uunn pprroocceessss ddee

iinnvvaattaarree aaccttiivvee,, aassttffeell iinnccaatt eelleevviiii::

11.. ssaa uuttiilliizzeezzee ccuunnoossttiinntteellee ddoobbaannddiittee ppeennttrruu ccuunnooaasstteerreeaa ddee ssiinnee ssii aa cceelloorrllaallttii..

22.. ssaa ffoolloosseeaassccaa ccuunnoossttiinntteellee ddoobbaannddiittee iinn mmoodd iinnddiivviidduuaall..

33.. ssaa aannaalliizzeezzee aarrgguummeenntt,, ssiittuuaattiiii,, ddeecciizziiii..

44.. ssaa aabboorrddeezzee ssii ssaa rreezzoollvvee pprroobblleemmee..

SSttrruuccttuurraa ccuurrrriiccuulluummuulluuii DDiisscciipplliinnaa ppssiihhoollooggiiee ffaaccee ppaarrttee ddiinn aarriiaa ccuurrrriiccuullaarrăă „„OOmm şşii ssoocciieettaattee””..

OObbiieeccttiivvuull ddiisscciipplliinneelloorr ssoocciioo--uummaannee eessttee ffoorrmmaarreeaa ppeerrssoonnaalliittaattiiii aauuttoonnoommee ssii ccrreeaattiivvee iinn

vveeddeerreeaa ddeezzvvoollttaarriiii lliibbeerree ssii aarrmmoonniiooaassee aa ppeerrssoonnaalluulluuii..

CCoommppoonneennttee::

11.. CCoommppeetteennttee ggeenneerraallee..

22.. CCoommppeetteennttee ssppeecciiffiiccee..

33.. UUnniittaattii ddee ccoonnttiinnuutt..

44.. VVaalloorrii ssii aattiittuuddiinnii..

55.. SSuuggeessttiiii mmeettooddoollooggiiccee..

11.. CCoommppeetteennţţee ggeenneerraallee::

aa.. uuttiilliizzaarreeaa ccoonncceepptteelloorr ssppeecciiffiicc ssttiiiinntteelloorr ssoocciiaallee pptt oorrggaanniizzaarreeaa ddeemmeerrssuurriilloorr ddee ccuunnooaasstteerree ssii

eexxpplliiccaarree aa uunnoorr ffaappttee,, eevveenniimmeennttee ddiinn vviiaattaa rreeaallaa..

bb.. aapplliiccaarreeaa ccuunnoossttiinntteelloorr ssppeecciiffiicc ssiittuuaattiiiilloorr ssoocciiaallee iinn rreezzoollvvaarreeaa uunnoorr ssiittuuaattiiii pprroobblleemmaa,, pprreeccuumm

ssii iinn aannaalliizzaarreeaa ppoossiibbiilliittaattiilloorr ddee ddeezzvvoollttaarree..

cc.. ccooooppeerraarreeaa iinn rreezzoollvvaarreeaa pprroobblleemmeelloorr tteeoorreettiiccee ssii pprraaccttiiccee iinn ccaaddrruull ddiiffeerriitteelloorr ggrruuppuurrii..

dd.. mmaanniiffeessttaarreeaa uunnoorr ccoommppoorrtt.. ssoocciiaallee aaccttiivvee ssii rreessppoonnssaabbiillee aaddeeccvvaattee uunneeii lluummii iinn sscchhiimmbbaarree..

ee.. ppaarrttiicciippaarreeaa llaa lluuaarreeaa ddeecciizziiiilloorr ssii llaa rreezzoollvvaarreeaa pprroobblleemmeelloorr ccoommuunniittaattiiii..

22.. CCoommppeetteennţţee ssppeecciiffiiccee ((ppee bbaazzaa ccoommppeetteenntteelloorr ggeenneerraallee))::

2. Competente specifice 3. Unitati de continut

1.1. Identificarea proceselor psihice si caracterizarea rolului lor in

evolutia personalitatii.

1.2. Identificarea legaturilor intre procesele psihice.

2.1. Analizarea unor procese psihice pornind de la exemple

concrete.

2.2. Evaluarea carcateristicilor unor procese psihice prin

compararea si utilizarea unor instrumente.

3.1. Relationarea eficienta cu ceilalti in colectarea, interpretarea si

evaluarea informatiei referitoare la procese.

4.1. Utilizarea cunostintelor de psihologie in scopul adoptarii

conduitei proprii la situatii concrete de viata.

I. Procesele psihice si rolul lor in

evolutia personalitatii:

- Procese cognitive

- Limbaj

- Procese reglatorii

1.3. Carcaterizarea principalelor dimensiuni ale personalitatii.

2.3. Analizarea profilului propriei personalitati si personalitatii

celorlalti.

3.2. Exemplificarea prin cooperare cu ceilalti, a unor trasaturi de

personalitate necesare reusitei in activitate.

4.2. Analizarea posibilitatilor de dezvoltare personala din

perspectiva cunostintelor de psihologie.

5.1. Caracterizarea profilului unui participant responsabil si

eficient la luarea deciziilor.

II. Structura si dezvoltarea personalitatii:

Caracteristicile generale a personalitatii

- Temperamentul.

- Aptitudinile

- Intelegerea ca aptitudine generala

- Caracterul

- Creativitatea

1.4. Recunoasterea unor tipuri de relatii interpersonale a unor

componente.

2.4. Evaluarea unor tipuri de comportament psihosocial in context

situationale date.

3.3. Rezolvarea prin cooperare cu ceilalti a unor situatii problema

cu ajutorul cunostintelor de psihologie.

4.3. Adecvarea conduitei psihosociale la diferite situatii.

5.2. Manifestarea unor comportamente prosociale necesare

participarii la rezolvarea problemelor comunitatii.

III. Conduită psiho-sociala:

- Imaginea de sine si perceptia sociala

- Relatii interpersonal si rolul lor in

formarea personalitatii

- Comportament pro si antisocial

44.. VVaalloorrii ssii aattiittuuddiinnii::

-- aaffiirrmmaarreeaa lliibbeerraa aa ppeerrssoonnaalliittaattiiii;;

-- rreellaattiioonnaarreeaa ppoozziittiivvaa ccuu cceeiillaallttii;;

-- iinnccrreeddeerreeaa iinn ssiinnee ssii iinn cceeiillaallttii;;

-- vvaalloorriiffiiccaarreeaa ooppttiimmaa ssii ccrreeaattiivvee aa pprroopprriiuulluuii ppootteennttiiaall;;

-- eecchhiilliibbrruull ppeerrssoonnaall;;

55.. SSuuggeessttiiii mmeettooddoollooggiiccee::

-- SSuuggeessttiiiillee mmeettooddoollooggiiccee aauu iinn vveeddeerree ddeeppllaassaarreeaa aacccceennttuulluuii ddee ppee ccoonnttiinnuuttuurrii ppee ccoommppoonneenntt..

-- UUnniittaattiillee ddee ppee ccoonnttiinnuutt ssuunntt pprreezzeennttaattee iinnttrr--oo oorrddiinnee ccaarree nnuu ee oobblliiggaattoorriiee..

-- CCoonnssiiddeerraarreeaa eelleevvuulluuii ccaa ssuubbiieecctt aall aaccttiivviittaattiiii iinnssttrruuccttiivvee--eedduuccaattiivvee..

-- UUttiilliizzaarreeaa uunnoorr mmeettooddee aaccttiivvee ccaarree ppoott ccoonnttrriibbuuii llaa ccrreeaarreeaa ccaaddrruulluuii eedduuccaattiioonnaall-- iinnvvaattaarreeaa pprriinn

ddeessccooppeerriirree,, iinnvvaattaarreeaa pprroobblleemmaattiiccaa,, jjooccuull ddee rroolluurrii ==>> iinnccuurraajjaarreeaa ssoocciiaallaa ppoozziittiivvaa,, mmoottiivvaattiiaa

iinnttrriinnsseeccaa ssii aannggaajjaarreeaa eelleevvuulluuii iinn pprroocceessuull ddee iinnvvaattaarree,, ffoorrmmaarreeaa ccaappaacciittaattiiii ddee aauuttooaannaalliizzaa ssii ddee

aannaalliizzaa aa cceelloorrllaallttii ddiinn ppuunncctt ddee vveeddeerree ppssiihhoollooggiicc..

-- RReezzoollvvaarreeaa ddee aapplliiccaattiiii ccaarree ssaa ppeerrmmiittaa eexxeerrssaarreeaa nnoottiiuunniilloorr ssppeecciiffiicc ddiisscciipplliinneeii ssii ccoonnssttrruuiirreeaa

uunnoorr eexxeemmppllee pptt nnoottiiuunniillee iinnssuussiittee ddaarr ssii pptt rreezzoollvvaarreeaa uunnoorr ssiittuuaattiiii pprroobblleemmaa..

-- CCrreeaarreeaa ddee ssiittuuaattiiii--pprroobblleemmaa iinn ccaaddrruull ccaarroorraa eelleevviiii ssaa ppaarrttiicciippllee llaa eexxeerrcciittiiii ddee ccuunnooaasstteerree ssii ddee

aauuttooccuunnooaasstteerree..

-- AApplliiccaarreeaa uunnoorr pprroocceeddeeee ssii iinnttrruummeennttee ppssiihhoollooggiiccee iinn ssccooppuull iinnvveessttiiggaarriiii ppssiihhoollooggiiccee,, aa

pprreelluuccrraarriiii ssii iinntteerrpprreettaarriiii ddaatteelloorr oobbttiinnuuttee..

-- RReeaalliizzaarreeaa uunnoorr oobbsseerrvvaattiiii,, ssttuuddiiii ddee ccaazz,, eellaabboorraarreeaa ddee pprrooiieeccttee ssii ppoorrttooffoolliiii..

-- UUttiilliizzaarreeaa ccaallccuullaattoorruulluuii,, aa tteehhnnoollooggiieeii iinnffoorrmmaattiieeii ssii ccoommuunniiccaattiieeii,, aa rreezzuullttaatteelloorr ddee iinntteerrnneett iinn

aaccttiivviittaatteeaa ddiiddaaccttiiccaa,, iinn ccaalliittaatteeaa lloorr ddee mmiijjllooaaccee mmooddeerrnn ddee iinnssttrruuiirree..

LLeeccttiiaa ddee ppssiihhoollooggiiee -- PPrreemmiissee ssii rreessuurrssee

CCaa ssii iinn ccaazzuull aallttoorr oobbiieeccttee ddee iinnvvaattaammaanntt,, ffoonndduull aappeerrcceeppttiivv aall eelleevvuulluuii,, pprreeeexxiisstteenntt

aaccttuulluuii ddee pprreeddaarree,, ccuupprriinnddee aannuummiittee ssttrruuccttuurrii ooppeerraattiioonnaallee ccaarree îîll ppoott aajjuuttaa iinn rreecceeppttaarreeaa,,

iinntteelleeggeerreeaa şşii iinntteerrpprreettaarreeaa nnoouulluuii mmaatteerriiaall iinnffoorrmmaaţţiioonnaall.. EElleevvuull ddee ccllaassaa aa 1100--aa aarree ddeejjaa iinn

vvooccaabbuullaarruull ssaauu aaccttiivvee mmuullttee nnoottiiuunnii ppssiihhoollooggiiccee ppee ccaarree nnuu llee ffoolloosseessttee iinnttoottddeeaauunnaa ccoorreecctt..

EElleevvuull ooppeerreeaazzaa ppssiihhoollooggiicc ffoorrmmuullaanndd ddee eexxeemmpplluu,, aannuummiittee jjuuddeeccaattii aapppprreecciiaattiivvee iinn

rraappoorrtt ccuu aallttee ppeerrssooaannee.. IInn ccaaddrruull mmaaccrroommooddeelluulluuii iinnffoorrmmaattiioonnaall pprriivviinndd lluummeeaa iinn ggeenneerree,, eexxiissttaa

ssii mmiiccrroommooddeellee iinnffoorrmmaattiioonnaallee rreeffeerriittooaarree llaa vviiaattaa ppssiihhiiccaa,, llaa ppeerrssoonnaalliittaatteeaa ssaa,, llaa ccoonndduuiittaa

uummaannaa ssii iinnffrraauummaannaa ssaauu llaa aallttee ppeerrssooaannee..

CCoonncclluuzziiee:: IInnaaiinnttee ddee ddeebbuuttuull aaccttiivviittaattiiii ddee pprreeddaarree--iinnvvaattaarree aa ppssiihhoollooggiieeii,, eelleevvuull eessttee ddeejjaa iinn

ppoosseessiiaa uunnoorr::

11.. CCuunnoossttiinnttee ppssiihhoollooggiiccee pprreeddoommiinnaanntt eemmppiirriiccee;;

22.. CCaappaacciittaattee ssii aappttiittuuddiinnii ppssiihhoollooggiiccee ssii ppssiihhoossoocciiaallee..

AAmmbbeellee iiii ppeerrmmiitt eelleevvuulluuii uunn nniivveell ddee iinntteeggrraarree iinn ssffeerraa rreellaattiioonnaarriiii iinntteerrppeerrssoonnaall,, pprreeccuumm ssii iinn

rraappoorrtt ccuu cceerriinntteellee cclliimmaattuulluuii ppssiihhoossoocciiaall ssppeecciiffiicc ggrruuppuurriilloorr ddee aappaarrtteenneennttaa..

SSttrruuccttuurraa pprrooffiilluulluuii ppssiihhoo--ccoommppoorrttaammeennttaall

DDaaccăă ffaacceemm oo aannaalliizzăă ccaazzuuiissttiiccăă,, ccoonnssttaattăămm::

II.. EExxiisstteennttaa uunneeii aannuummiittee rreeaalliittaattii ppssiihhoo--ccoommppoorrttaammeennttaallee,, ccee ppooaattee ffii eevviiddeennttiiaattăă pprriinn mmiijjllooaaccee

oobbiieeccttiivvee,, ccuumm aarr ffii aannuummiittee ffoorrmmee ddee tteessttaarree::

-- NNiivveell iinnffoorrmmaattiioonnaall:: ccee eessttee ggâânnddiirreeaa,, mmeemmoorriiaa,, vvooiinnţţaa

-- NNiivveell QQII:: mmeeddiiee,, ppeessttee mmeeddiiee,, ssuubb mmeeddiiee,, ssuupprraaddoottaatt

-- AAppttiittuuddiinnii ssppeecciiaallee:: aarrttiissttiiccee,, ssppoorrttiivvee,, mmaatteemmaattiiccee,, ffiilloollooggiiccee

-- PPootteennttiiaall ssii ddiissppoonniibbiilliittaattii ccrreeaattiivvee

-- MMoottiivvee ssii iinntteerreessee ddoommiinnaannttee

RReeaalliizzaarreeaa ppssiihhoo--ccoommppoorrttaammeennttaallaa eessttee nnoottaattăă ccuu RR..

IIII.. MMooddeelluull iinnffoorrmmaattiioonnaall aassuupprraa ssiinneelluuii,, ffoorrmmaatt ccuu aajjuuttoorruull RR ccaarree iinnttrraa gglloobbaall ssaauu ppaarrttiiaall iinn ssffeerraa

ddee iinntteerreess aa ssuubbiieeccttuulluuii.. EEll ooppeerreeaazzaa ccuu ddiivveerrssee jjuuddeeccaattii aapprreecciiaattiivvee iinn rraappoorrtt ccuu::

aa.. PPeerrssoonnaalliittaatteeaa ssaa lluuaattăă îînn aannssaammbblluu:: „„SSuunntt uunn ttiipp ppuutteerrnniicc,, ccuurraajjooss!! MMăă ddeessccuurrcc!!””

bb.. SSuubbccoommppoonneennttee aallee ppeerrssoonnaalliittăăţţiiii,, ffoolloossiinndd mmeeccaanniissmmee ccoommppeennssaattoorriiii ((rreeffaacc eecchhiilliibbrruull şşii

rreedduucc tteennssiiuunneeaa)):: „„NNuu ssuunntt pprreeaa iinnvveennttiivv,, ddaarr aamm oo mmeemmoorriiee bbuunnăă......””..

MMooddeell iinnffoorrmmaaţţiioonnaall aassuupprraa ssiinneelluuii eessttee nnoottaatt ccuu IIss şşii nnuu eessttee aallttcceevvaa ddeeccaatt iimmaaggiinneeaa ddee ssiinnee..

IInnttrree IIss ssii RR ppoott eexxiissttaa oo sseerriiee ddee rreellaattiiii::

aa.. RReellaattiiii ddee ccooiinncciiddeennttaa:: IIss ccooiinncciiddee ccuu RR ==>> ggrraadd mmaarree ddee oobbiieeccttiivviittaattee ppee lliinniiaa aauuttooccuunnooaasstteerriiii

aauuttooeevvaalluuaarriiii..

bb.. RReellaattiiii ddee nneeccooiinncciiddeennttaa ==>> aabbaatteerrii::

bb..11.. tteennddiinnttaa ddee ssuupprraaddiimmeennssiioonnaarree aa RR;;

bb..22.. tteennddiinnttaa ddee ssuubbddiimmeennssiioonnaarree aa RR..

IIIIII.. IImmaaggiinneeaa ddee ssiinnee ((IIss)) aattrriibbuuiittaa aallttoorr ppeerrssooaannee ssaauu „„AAttrriibbuuiittaa lluummiiii”” ssaauu iimmaaggiinneeaa îînn rraappoorrtt ccuu

ssiinnee aaşştteeppttaattăă ddiinn ppaarrtteeaa ppăărriinnţţiilloorr,, pprrooffeessoorriilloorr,, ccoolleeggiilloorr.. OO nnoottăămm ccuu IIssaa şşii eessttee eevvaalluuaarreeaa

aaşştteeppttaattăă ssaauu ccee ccrreedd eeuu ccăă cceeiillaallţţii ccrreedd ddeesspprree mmiinnee..

AAcceeaassttaa iimmaaggiinnee ppooaattee ffii ccooiinncciiddeennttaa ccuu rreeaalliittaatteeaa ppssiihhoo--ccoommppoorrttaammeennttaallăă RR ssii ccuu IIss ssaauu nnuu,,

mmaanniiffeessttaanndd tteennddiinnttaa ddee ssuupprraa ssaauu ssuubbddiimmeennssiioonnaarree aa lluuii RR ssii IIss.. VVaarriiaannttee ppoossiibbiillee::

IIssaa==IIss==RR;;

IIssaa>>IIss>>RR;;

IIssaa<<IIss<<RR;;

IIssaa==IIss<<RR;;

IIssaa==IIss>>RR;;

IIssaa>>IIss==RR;;

IIssaa<<iiss==RR..

IIVV.. IImmaaggiinneeaa aalltteeii ppeerrssooaannee iinn rraappoorrtt ccuu ssiinnee –– IIaass

AAcceeaassttaa iimmaaggiinnee ppooaattee ffii ccoonnccoorrddaannttăă ssaauu nneeccoonnccoorrddaannttăă iinn rraappoorrtt ccuu IIss,, IIssaa ssii RR..

** CCeellee 44 ffaatteettee aallee ccoommppoorrttaammeennttuulluuii iinnttrraa ccaa ffaaccttoorrii rreeggllaattoorrii,, iinn ffuunnccttiiuunnee,, iinn oorriiccee rreellaattiioonnaarree

iinntteerrppeerrssoonnaallăă..

** PPrrooffeessoorruull eessttee ddoommiinnaatt şşii eell ddee pprreejjuuddeeccaattii ssii ccoommppoorrttaammeennttee rriiggiiddee::

aa.. PPrreejjuuddeeccaattaa ssccoollaarriittaattiiii -- eexxttiinnddeerreeaa eexxcceessiivvaa aa cceerriinntteelloorr pptt rroolluull ddee eelleevv iinn ddaauunnaa eecchhiilliibbrruulluuii

iinnttrreeggiiii vviieettii aa ttaannaarruulluuii..

bb.. PPrreejjuuddeeccaattaa ddiiddaaccttiicciissttaa -- eexxpprriimmaattaa pprriinn ccoonnssiiddeerraarreeaa rreezzuullttaatteelloorr ssccoollaarree ccaa eexxpprreessiiee aa

vvaalloorriiii rreeaallee aa eelleevvuulluuii..

cc.. PPrreejjuuddeeccaattaa nnoorrmmaalliittaattiiii -- eelleevvuull eessttee nnoorrmmaall iinn rraappoorrtt ccuu ffiieeccaarree oobbiieecctt ddee iinnvvaattaammaanntt..

dd.. PPrreejjuuddeeccaattaa uunniiffoorrmmiittaattiiii -- iiggnnoorraarreeaa aassppeecctteelloorr iinnddiivviidduuaallee aa eelleevviilloorr,, tteennddiinnţţaa ddee aa--ii

uunniiffoorrmmiizzaa ssuubb aassppeeccttuull cceerriinnţţeelloorr şşii aa eevvaalluuăărriiii..

CCoonncclluuzziiii::

** PPssiihhoollooggiiaa aarree rroolluull ddee aa aavveeaa aammppllee eeffeeccttee ssttrruuccttuurraanntt--ffoorrmmaattiivvee aassuupprraa ppeerrssoonnaalliittaattiiii

eelleevvuulluuii..

** PPssiihhoollooggiiaa ooffeerraa llaa nniivveell iinnssttrruuccttiivv iinnffoorrmmaattiiii eelleevvuulluuii ddeesspprree::

-- ffaaccttoorriiii ddeezzvvoollttaarriiii ppssiihhiiccee;;

-- rreellaattiiii iinntteerrppeerrssoonnaallee;;

-- ccoommppoorrttaammeennttee pprroo ssii aannttiissoocciiaallee..

** LLaa nniivveell ffoorrmmaattiivv aavveemm îînn vveeddeerree aassppeeccttee pprreeccuumm::

aa.. CCoonnttrriibbuuttiiaa ppssiihhoollooggiieeii llaa ffoorrmmaarreeaa ggaannddiirriiii ssttiiiinnttiiffiiccee aa eelleevviilloorr..

bb.. FFuunnccttiioonnaalliittaatteeaa ccuunnoossttiinntteelloorr ppssiihhoollooggiiccee aacchhiizziittiioonnaattee,, mmăăssuurraa îînn ccaarree aacceesstteeaa rrăăssppuunndd

cceerriinnţţeelloorr lloorr ddee aapplliiccaarree..

cc.. CCaappaacciittaattii,, ddeepprriinnddeerrii ssii aappttiittuuddiinnii ppssiihhoollooggiiccee::

-- ssiimmtt ppssiihhoollooggiicc,, fflleerr,, iinnttuuiiţţiiee;;

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee aa iinntteelleeggee oo ssiittuuaattiiee ppssiihhoollooggiiccaa;;

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee aa iinntteerrpprreettaa;;

-- ccaappaacciittaatteeaa ddee aa ooffeerrii ssoolluuttiiii ppssiihhoollooggiiccee..

dd.. FFoorrmmaarreeaa ccaappaacciittaattiilloorr ddee aauuttooccuunnooaasstteerree ssii aauuttooaapprreecciieerree,, ccrreesstteerreeaa ggrraadduulluuii ddee

oobbiieeccttiivviittaattee iinn ccuunnooaasstteerreeaa ddee ssiinnee ssii ccuunnooaasstteerreeaa aallttoorraa..

LLeeccttiiaa ddee ppssiihhoollooggiiee -- PPrrooiieeccttuull uunniittaattiiii ddee iinnvvaattaarree ((ppllaann ddee lleeccttiiee))

FFaazzee::

II.. PPrrooiieeccttaarreeaa aaccttiivviittaattiiii ddiiddaaccttiiccee;;

IIII.. RReeaalliizzaarreeaa ssaauu aapplliiccaarreeaa eeffeeccttiivvaa aa pprrooiieeccttuulluuii;;

IIIIII.. EEvvaalluuaarreeaa eeffiicciieenntteeii pprrooiieeccttuulluuii;;

II.. PPrreeggaattiirreeaa aaccttiivviittaattiiii ddiiddaaccttiiccee::

-- IInnsseeaammnnaa pprreeggaattiirreeaa ssttiiiinnttiiffiiccaa pprreeaallaabbiillaa aa aaccttiivviittaattiiii ssaauu aa aannssaammbblluurriilloorr ddee aaccttiivviittaattii ddiiddaaccttiiccee

aassttffeell iinnccaatt aacceesstteeaa ssaa ddeevviinnaa pprroocceedduurree ccooeerreennttee ddee ddiirriijjaarree ssii ccoonnttrrooll aa uunnoorr pprroocceessee ddee

iinnvvaattaarree iinn vveeddeerreeaa aattiinnggeerriiii uunnoorr oobbiieeccttee pprreessttaabbiilliittee..

-- RRoolluull pprrooffeessoorruulluuii ssee sscchhiimmbbaa iinn mmoodd ffuunnddaammeennttaall ddiinn ssiimmpplluu ttrraannssmmiittaattoorr ddee iinnffoorrmmaattiiee,, eell

ddeevviinnee „„ssppeecciiaalliisstt îînn iinnggiinneerriiaa ccoommppoorrttaammeennttaallăă””,, cceeeeaa ccee iinnsseeaammnnaa ssii pprrooiieeccttaanntt ssii rreeaalliizzaattoorr iinn

ccoonnddiittiiii rriigguurrooaassee aa aaccttiivviittaattiiii ddiiddaaccttiiccee..

PPrrooiieeccttaarreeaa ssaauu aannttiicciippaarreeaa aannssaammbblluulluuii ddee aaccttiivviittăăţţii ddiiddaaccttiiccee ccuupprriinnttee 44 ccoommppoonneennttee::

11.. DDeeffiinniirreeaa ccllaarraa aa oobbiieeccttiivveelloorr eedduuccaattiioonnaallee uurrmmaarriittee iinn oorriiccee aaccttiivviittaattee ddiiddaaccttiiccaa..

-- CCee vvooii ffaaccee?? -- pprreecciizzaarreeaa iinn mmoodd ccllaarr aa oobbiieeccttiivveelloorr eedduuccaattiioonnaallee;;

22.. AAnnaalliizzaa rriigguurrooaassaa aa ccoonnddiittiiiilloorr ssii rreessuurrsseelloorr nneecceessaarree rreeaalliizzaarriiii oobbiieeccttiivveelloorr..

-- CCuu ccee vvooii ffaaccee?? -- aannaalliizzaarreeaa aatteennttaa aa rreessuurrsseelloorr eedduuccaattiioonnaallee ddee ccaarree ssee ddiissppuunnee pptt aa rreeaalliizzaa

aaccttiivviittaatteeaa..

RReessuurrssee::

aa.. mmaatteerriiaallee:: ddee ttiimmpp,, ssppaaţţiiuu,, aappaarraattuurrăă;;

bb.. ddee oorrddiinn ooaarreeccuumm ssuubbiieeccttiivv::

bb11.. CCoonnttiinnuuttuull iinnvvaattaarriiii ((iinnffoorrmmaaţţiiii,, eexxeerrcciiţţiiii,, ddeepprriinnddeerrii,, aabbiilliittăăţţii)) ((ţţiinn mmaaii mmuulltt ddee pprrooffeessoorr))

bb22.. CCaappaacciittaattee ddee iinnvvaattaarree ((ppssiihhoollooggiiaa cceelluuii ccaarree îînnvvaaţţăă;; iinntteerreessee,, aappttiittuuddiinnii)) ((ţţiinn ddee eelleevv))

33.. SSttaabbiilliirreeaa ssttrraatteeggiiiilloorr ddiiddaaccttiiccee ffooccaalliizzaattee ppee oobbiieeccttiivveellee uurrmmaarriittee..

-- CCuumm vvooii ffaaccee?? -- aallccaattuuiirreeaa ssttrraatteeggiieeii eedduuccaattiioonnaallee ppoottrriivviittee pptt aa rreeaalliizzaa oobbiieeccttiivveellee ssaauu aalleeggeerreeaa

ssii ccoommbbiinnaarreeaa ccoorreessppuunnzzaattooaarree aa cceelloorr 33MM

== mmeettooddee ddiiddaaccttiiccee ((ttrraaddiiţţiioonnaallee –– ddeezzbbaatteerreeaa,, pprreelleeggeerreeaa –– şşii mmooddeerrnnee –– pprroobblleemmaattiizzaarreeaa))

== mmaatteerriiaallee ddiiddaaccttiiccee ((mmaannuuaallee,, ppllaannşşee,, ffiişşee ddee lluuccrruu))

== mmiijjllooaaccee ddee iinnvvaattaammaanntt ((vviiddeeoopprrooiieeccttoorr,, ttaabbllăă mmaaggnneettiiccăă))..

44.. EEvvaalluuaarreeaa ppeerrffoorrmmaanntteelloorr,, aa rreezzuullttaatteelloorr oobbttiinnuuttee ssii ssttaabbiilliirreeaa ccoonnccoorrddaanntteeii ddiinnttrree rreezzuullttaattee

ssii oobbiieeccttiivvee..

-- CCuumm vvooii ssttii ddaaccaa ss--aa rreeaalliizzaatt cceeeeaa ccee ttrreebbuuiiaa ssaa ssee rreeaalliizzeezzee?? -- ssttaabbiilliirreeaa uunnuuii ssiisstteemm ddee eevvaalluuaarree

aa eeffiicciieenntteeii aaccttiivviittaattiiii ppee ccaarree oo vvoomm rreeaalliizzaa..

AAllggoorriittmmuull ddee rreeaalliizzaarree aa pprrooiieeccttuulluuii ((1122 ooppeerraattiiii pprriinncciippaallee -- iinncclluussee iinn cceellee 44 eettaappee aallee pprrooiieeccttaarriiii))

II.. PPrroocceessaarreeaa oobbiieeccttiivveelloorr::

11.. pprreecciizzaarreeaa pprreecciissaa aa ccee vvaa ssttii ssaauu ccee vvaa ssttii ssaa ffaaccaa ffiieeccaarree eelleevv llaa ssffaarrssiittuull aaccttiivviittaattiiii;;

22.. vveerriiffiiccaarreeaa ddaaccaa cceeeeaa ccee ss--aa ssttaabbiilliittyy eessttee cceeeeaa ccee ttrreebbuuii rreeaalliizzaatt,, ccoonnffrruunnttaanndd ccuu pprrooggrraammaa..

33.. vveerriiffiiccaarreeaa ddaaccaa oobbiieecctteellee ssttaabbiilliittee ssuunntt rreeaalliizzaabbiillee iinn ttiimmppuull aavvuutt llaa ddiissppoozziittiiee..

IIII.. AAnnaalliizzaa rreessuurrsseelloorr::

44.. ssttaabbiilliirreeaa uunniittaattiilloorr ddee ccoonnttiinnuutt aallee aaccttiivviittaattiiii..

55.. aannaalliizzaa ppssiihhoollooggiieeii cceelloorr ccaarree iinnvvaattaa;;

66.. aannaalliizzaa ccoonnddiittiiiilloorr mmaatteerriiaallee;;

IIIIII.. EEllaabboorraarreeaa ssttrraatteeggiieeii eedduuccaattiioonnaallee::

77.. ssttaabbiilliirreeaa ssaarrcciinniilloorr ddee lluuccrruu pptt ffiieeccaarree oobbiieeccttiivv ssii aalleeggeerreeaa mmeettooddeelloorr ddiiddaaccttiiccee ppoottrriivviittee pptt

rreeaalliizzaarreeaa lloorr..

88.. aalleeggeerreeaa mmaatteerriiaalleelloorr ddiiddaaccttiiccee nneecceessaarree..

99.. aalleeggeerreeaa ssii sseelleeccttaarreeaa mmiijjllooaacceelloorr ddee iinnvvaattaammaanntt ddee ccaarree eessttee nneevvooiiee..

1100.. ccoommbbiinnaarreeaa mmeettooddeelloorr ssii mmaatteerriiaalleelloorr ssii mmiijjllooaacceelloorr pptt aammpplliiffiiccaarreeaa eeffiiccaacciittaattiiii lloorr ddiiddaaccttiiccee,,

ooffeerriinndd eelleevvuulluuii ssaarrcciinnii ddee iinnvvaattaarree oorriieennttaattee sspprree oobbiieeccttee..

1111.. iimmaaggiinnaarreeaa ssii aallccaattuuiirreeaa iinn ddeettaalliiuu aa „„sscceennaarriiuulluuii aaccttiivviittaattiiii”” ssaauu aa „„ffiillmmuulluuii ggeenneerraall”” aall

eevveenniimmeenntteelloorr..

IIVV.. EEvvaalluuaarreeaa::

1122.. eellaabboorraarreeaa uunnuuii ssiisstteemm ddee eevvaalluuaarree aa ccaalliittaattiiii ssii eeffiicciieenntteeii aaccttiivviittaattiiii ccee uurrmmeeaazzaa aa ffii

ddeessffaassuurraattee..

RReeccoommaannddaarrii::

PPeennttrruu ccaa aacceesstt iinnddrruummaarr ssaa ppooaattaa ffii ffoolloossiitt iinn pprraaccttiiccaa,, iinnddeepplliinneessttee 22 ccoonnddiittiiii::

-- oorrddiinneeaa eexxeeccuuttaarriiii ooppeerraattiiiilloorr ddee pprrooiieettaarree ddiiddaaccttiiccaa ssaa ffiiee mmeerreeuu aacceeeeaassii..

-- cceell ccaarree eellaabboorreeaazzaa pprrooiieeccttuull ttrreebbuuiiee ssaa aaiibbaa oo bbuunnaa pprreeggaattiirree ppssiihhooppeeddaaggooggiiccaa..

DDiinn cceellee 1122 ooppeerraattiiii,, „„sscceennaarriiuull ddiiddaaccttiicc”” ppuunnee pprroobblleemmee sseerriiooaassee.. CCeelleellaallttee ppoott ffii eexxeeccuuttaattee mmaaii

rraappiidd.. RReeaalliizzaarreeaa sscceennaarriiuulluuii ddiiddaaccttiicc ssoolliicciittaa eedduuccaattoorruulluuii,, iinn pplluuss,, iimmaaggiinnaattiiaa ssii ccrreeaattiivviittaatteeaa,,

ccaappaacciittaattee ddee aannttiicciippaarree ssii ddee ggâânnddiirree îînn ppeerrssppeeccttiivvăă..

SSppeecciiaalliissttiiii aauu eellaabboorraatt uunn „„ffiillmm”” ggeenneerraall aall eevveenniimmeenntteelloorr ccaarree ppoott ssaa aappaarraa iinn aaccttiivviittaatteeaa

ddiiddaaccttiiccaa::

11.. CCaappttaarreeaa aatteennttiieeii ttuuttuurroorr eelleevviilloorr ppaannaa llaa ssffaarrssiittuull aaccttiivviittaattiiii..

22.. EEnnuunnttaarreeaa oobbiieeccttiivveelloorr ((ppee îînnţţeelleessuull eelleevviilloorr))..

33.. RReeaaccttuuaalliizzaarreeaa cceelloorr iinnvvaattaattee aanntteerriioorr..

44.. PPrreezzeennttaarreeaa nnoouulluuii ccoonnttiinnuutt ssii aa ssaarrcciinniilloorr..

55.. CCoonndduucceerreeaa ((ddiirriijjaarreeaa)) iinnvvaattaarriiii..

66.. OObbttiinneerreeaa ppeerrffoorrmmaanntteelloorr ((rreezzuullttaatteelloorr))..

77.. AAssiigguurraarreeaa ffeeeedd--bbaacckk--uulluuii..

88.. EEvvaalluuaarreeaa ((ffoorrmmaattiivvăă ssaauu ssuummaattiivvăă)) aa ppeerrffoorrmmaanntteelloorr..

99.. IInntteennssiiffiiccaarreeaa rreetteennţţiieeii..

1100.. AAssiigguurraarreeaa ttrraannssffeerruulluuii..

PPrreecciizzaarreeaa oobbiieeccttiivveelloorr eedduuccaaţţiioonnaallee

OObbiieeccttiivvuull eedduuccaattiioonnaall == pprroodduuss,, rreezzuullttaatt ppee ccaarree iill aasstteeppttaamm iinn ccaaddrruull pprroocceessuulluuii iinnssttrruuccttiivv--

eedduuccaattiivv,, ccaarree iinnsseeaammnnaa aacchhiizziittiiee ssaauu sscchhiimmbbaarree iinn ppllaann ccoommppoorrttaammeennttaall..

OOddaattaa pprreecciizzaattee oobbiieeccttiivveellee aaccttiivviittaattiiii iinnssttrruuccttiivv--eedduuccaattiivv iinn ssppeecciiaall cceellee ooppeerraattiioonnaallee,, eellee ttrreebbuuiiee

nneeaappaarraatt ffaaccuuttee ccuunnoossccuuttee ccaattrree eelleevvii,, îînn vveeddeerreeaa ccoonnşşttiieennttiizzăărriiii lloorr ccaa ssccoopp aall aaccttiivviittăăţţiiii..

OObbiieeccttiivveellee eedduuccaattiioonnaallee ppoott ffii aannaalliizzaattee ddiinn ppeerrssppeeccttiivvaa aa 22 ddiimmeennssiiuunnii::

aa.. CCee vvaa ssttii eelleevvuull?? ((aassppeecctt iinnffoorrmmaattiivv))

bb.. CCee vvaa ssttii ssaa ffaaccaa eelleevvuull?? ((aassppeecctt ffoorrmmaattiivv))..

CCoonnffuuzziiii aallee oobbiieeccttiivveelloorr::

aa.. CCoonnffuuzziiaa ddiinnttrree oobbiieeccttiivveellee eedduuccaattiioonnaallee (( ccee vvaa ssttii eelleevvuull ssaauu ccee vvaa ssttii ssaa ffaaccaa llaa ssff aaccttiivviittaattiiii)) ssii

ccoonnttiinnuuttuull iinnvvaattaarriiii ((tteemmaa,, ccaappiittooll))..

bb.. CCoonnffuuzziiaa ddiinnttrree oobbiieeccttiivveellee ooppeerraattiioonnaallee aallee aaccttiivviittaattiiii ddiiddaaccttiiccee ((rreezzuullttaattee pprreecciissee,, rriigguurrooaassee

ccaarree ssccoonntteeaazzaa iinnttrr--oo aannuummiittaa aaccttiivviittaattee ccoonnccrreettaa)) ssii ffiinnaalliittaattii ssaauu ssccooppuurrii ggeenneerraallee aallee eedduuccaattiieeii..

cc.. CCoonnffuuzziiaa ddiinnttrree oobbiieeccttiivveellee eedduuccaattiioonnaallee ssii eevveenniimmeenntteellee iinnssttrruuiirriiii ((ccee vvaa ffaaccee pprrooffeessoorruull iinn

ttiimmppuull aaccttiivviittaattiiii pptt aa--ll ddeetteerrmmiinnaa ppee eelleevv ssaa iinnvveettee))..

TTaaxxoonnoommiiaa oobbiieeccttiivveelloorr eedduuccaattiioonnaallee

-- OObbiieeccttiivveellee ooppeerraattiioonnaallee pptt aaccttiivviittaatteeaa ddiiddaaccttiiccaa ssuunntt ffoorrmmuullaattee ddee ffiieeccaarree ccaaddrruu ddiiddaaccttiicc..

-- CCoommppeetteenntteellee ggeenneerraallee ssii ssppeecciiffiicc ssuunntt ooffeerriittee iinn ccaaddrruull ppaacchheettuulluuii iinnffoorrmmaattiioonnaall ggeenneerraall

pprriivviinndd pprrooiieeccttaarreeaa ccuurrrriiccuullaarr.. TTaaxxoonnoommiiee == ccllaassiiffiiccaarree;;

TTaaxxoonnoommiiaa lluuii BBlloooomm::

UUnn ggrruupp ddee ssppeecciilliissttii ssuubb ccoooorrddoonnaarreeaa lluuii BBeennjjaammiinn BBlloooomm aauu aaffiirrmmaatt ccaa iinn eellaabboorraarreeaa

ttaaxxoonnoommiieeii eexxiissttaa 33 ddoommeenniiii::

11.. DDoommeenniiuull ccooggnniittiivv -- ccuunnoossttiinnttee,, aabbiilliittăăţţii,, ddeepprriinnddeerrii,, aappttiittuuddiinnii iinntteelleeccttuuaallee;;

22.. DDoommeenniiuull aaffeeccttiivv -- sseennttiimmeennttee,, vvaalloorrii,, aattiittuuddiinnii;;

33.. DDoommeenniiuull ppssiihhoommoottoorr –– ddeepprriinnddeerrii,, aabbiilliittăăţţii mmaannuuaallee,, mmoottrriiccee şşii sseennzzoorriiaallee..

LLaa bbaazzaa TTaaxxoonnoommiieeii lluuii BBlloooomm ssttaauu 44 pprriinncciippiiii::

AA.. PPrriinncciippiiuull ddiiddaaccttiicc -- ttaaxxoonnoommiiaa ttrreebbuuiiee ssaa eexxpplliicciitteezzee oobbiieeccttiivveellee uurrmmaarriittee iinn pprroocceessuull ddee

iinnvvaattaammaanntt..

BB.. PPrriinncciippiiuull ppssiihhoollooggiicc -- ttaaxxoonnoommiiaa ttrreebbuuiiee ssaa ssee bbaazzeezzee ppee aacchhiizziittiiiillee ddiinn ppssiihhoollooggiiee..

CC.. PPrriinncciippiiuull llooggiicc -- ccaatteeggoorriiiillee ttaaxxoonnoommiieeii ttrreebbuuiiee ssaa ssee aarrttiiccuulleezzee llooggiicc..

DD.. PPrriinncciippiiuull oobbiieeccttiivv -- iieerraarrhhiiaa oobbiieeccttiivveelloorr nnuu ccoorreessppuunnddee uunneeii iieerraarrhhiiii aa vvaalloorriilloorr..

BBlloooomm -- 66 ccllaassee ccoommppoorrttaammeennttaallee::

11.. CCuunnooaasstteerreeaa;;

22.. CCoommpprreehheennssiiuunneeaa ssaauu iinntteelleeggeerreeaa;;

33.. AApplliiccaarreeaa;;

44.. AAnnaalliizzaa;;

55.. SSiinntteezzaa;;

66.. EEvvaalluuaarreeaa..

II.. CCuunnooaasstteerreeaa –– nniivveelluull eelleemmeennttaarr aall ccllaassiiffiiccaarriiii oobbiieeccttiivveelloorr ddee ssiimmppllaa aacchhiizziittiiee aa iinnffoorrmmaattiiiilloorr

ddee ccaattrree eelleevv,,iinn ssppeecciiaall pprriinn mmeemmoorraarree..

AAcceeaassttaa ccllaassaa ccuupprriinnddee 33 ssuubbggrruuppee ddee oobbiieeccttiivvee ccooggnniittiivvee::

** CCuunnooaasstteerreeaa ddaatteelloorr ppaarrttiiccuullaarree::

aa.. CCuunnooaasstteerreeaa tteerrmmiinnoollooggiieeii:: tteerrmmiinnii,,ccoonncceepptt,, eelleemmeennttee ddee rreeffeerriinnttaa;;

bb.. CCuunnooaasstteerreeaa ffaapptteelloorr ssppeecciiffiiccee:: aa ddaatteelloorr,, eevveenniimm..,, ppeerrssooaanneelloorr,, llooccuurrii,, ssuurrssee ddee iinnffoorrmmaarree;;

** CCuunnooaasstteerreeaa ccaaiilloorr ssii mmiijjllooaacceelloorr ddee uuttiilliizzaarree aa ddaatteelloorr ppaarrttiiccuullaarree::

aa.. CCuunnooaasstteerreeaa ccoonnvveennttiiiilloorr:: aa ccaaiilloorr ccaarraacctteerriissttiiccee ddee ttrraattaarree ssii pprreezzeennttaarree aa iiddeeiilloorr ssii ffeennoomm..;;

bb.. CCuunnooaasstteerreeaa ddiirreeccttiiiilloorr ssii ssuucccceessiiuunniilloorr:: ccuunnooaasstteerreeaa pprroocceesseelloorr,, ddiirreeccttiiiilloorr,, ddeessff ffeenn rraappoorrttaattee

llaa ffaaccttoorruull ttiimmpp;;

cc.. CCuunnooaasstteerreeaa ccllaassiiffiiccaarriilloorr ssii ccaatteeggoorriiiilloorr ssppeecciiffiicc ddoommeenniiuulluuii;;

dd.. CCuunnooaasstteerreeaa ccrriitteerriiiilloorr ddee tteessttaarree ssii aapprreecciieerree aa ffaapptteelloorr,, ooppiinniiiilloorr ssii ccoonndduuiitteelloorr;;

ee.. CCuunnooaasstteerreeaa mmeettooddoollooggiieeii:: ccuunnooaasstteerreeaa mmeettooddeelloorr ddee cceerrcceettaarree,, aa tteehhnniicciilloorr ssii pprroocceedduurriilloorr

ffoolloossiittee iinnttrr--uunn ddoommeenniiuu ssppeecciiffiicc..

** CCuunnooaasstteerreeaa rreepprreezzeennttaarriilloorr aabbssttrraaccttee ssii aa lleeggiilloorr::

aa.. CCuunnooaasstteerreeaa pprriinncciippiiiilloorr ssii lleeggiilloorr;;

bb.. CCuunnooaasstteerreeaa tteeoorriieeii ssii ssttrruuccttuurriilloorr:: ccuunnooaasstteerreeaa ccoorrppuulluuii ddee pprriinncciippiiaa ssii ggeenneerraalliizzaarrii,, iimmpprreeuunnaa

ccuu rreellaattiiiillee ddiinnttrree eellee..

IIII.. CCoommpprreehheennssiiuunneeaa ssaauu IInntteelleeggeerreeaa::

NNiivveelluull ccaarree ppeerrmmiittee cceelluuii ccaarree iinnvvaattaa ssaa ccuunnooaassccaa cceeeeaa ccee eessttee ssttuuddiiaatt ffaarraa aa ssttaabbiillii ccuu

nneecceessssiittaattee oo lleeggaattuurraa iinnttrree aacceesstt mmaatteerriiaall ssii uunn aallttuull;;aa--ssii ddaa sseeaammaa ddee iinnsseemmnnaattaatteeaa aa cceeeeaa ccee

ssttuuddiiaazzaa.. AAcceeaassttaa ccllaassaa ccoommppoorrttaammeennttaallaa ccuupprriinnddee 33 ssuubbggrruuppee ddee oobbiieeccttiivvee::

TTrraannssppuunneerreeaa:: rreeddaarreeaa ccoommuunniiccaarriiii iinnttrr--uunn aalltt lliimmbbaajj,, iinn aallttii tteerrmmiinnii ssaauu iinnttrr--oo aallttaa ffoorrmmaa

ddee ccoommuunniiccaarree;;

IInntteerrpprreettaarreeaa:: rreeoorrddoonnaarreeaa iiddeeiilloorr iinnttrr--oo nnoouuaa ccoonnffiigguurraattiiee ddiinnttrr--uunn ppuunncctt ddee vveeddeerree

nnoouu;;

EExxttrraappoollaarreeaa:: eeffeeccttuuaarreeaa uunnoorr eevvaalluuaarrii ssaauu pprreeddiiccttiiii bbaazzaattee ppee iinntteelleeggeerreeaa iiddeelloorr,,

tteennddiinntteelloorr ssaauu ccoonnddiittiiiilloorr ddeessccrriieess iinn ccoommuunniiccaarreeaa oorriiggiinnaallaa..

IIIIII.. AApplliiccaarreeaa -- ccllaassaa ccoommppoorrttaammeennttaallaa ccee ssee rreeffeerraa iinn pprriinncciippaall llaa ffaappttuull ccaa eelleevvuull iinnvvaattaa ssaa

uuttiilliizzeezzee llaa ccaazzuurrii ppaarrttiiccxxuullaarree ssii ccoonnccrreettee rreepprreezzeennttaarriillee aabbssttrraaccttee..

IV. AAnnaalliizzaa -- vviizzeeaazzaa ddeessccoommppuunneerreeaa uunnuuii mmaatteerriiaall iinn ppaarrttiillee ssaallee ccoommppoonneennttee,, rreelleevvaanndd rreellaattiiiillee

ddiinnttrree aacceessttee ppaarrttii ssii mmoodduull iinn ccaarree ssuunntt oorrggaanniizzaattee..

AAcceeaassttaa ccllaassaa ccuupprriinnddee uurrmmaattooaarreellee ssuubbccaatteeggoorriiii::

CCaauuttaarreeaa eelleemmeenntteelloorr ((pprriicceeooeerreeaa ddee aa ddiissttiinnggee ffaapptteellee ddee iippootteezzee));;

CCaauuttaarreeaa rreellaattiiiilloorr ((ddee eexx:: ggeenneerraall--ppaarrttiiccuullaarr,, ssuupprraaoorrddoonnaatt-- ssuubboorrddoonnaatt));;

CCaauuttaarreeaa pprriinncciippiiiilloorr ddee oorrggaanniizzaarree ((ddee eexx:: ssiisstteemmuull ttrreebbuuiinntteelloorr,, ssiisstteemmuull nnoottiiuunniilloorr))..

VV.. SSiinntteezzaa -- ccllaassaa ddee oobbiieeccttiivvee pprriinn ccaarree eelleevvuull eessttee iinnvvaattaatt ssaa iimmbbiinnee eelleemmeenntteellee ssii ppaarrttiillee

ppeennttrruu aa ffoorrmmaa aannssaammbblluurrii,,iinnttrreegguurrii..

EEaa ccuupprriinnddee uurrmmaattooaarreellee ssuubbggrruuppee::

CCrreeaarreeaa uunneeoo ooppeerraa ppeerrssooaanneell(( ddee eexx mmooddaalliittaatteeaa oorriiggiinnaallaa aa uunneeii ddeemmoonnssttrraattiiii))

EEllaabboorraarreeaa uunnuuii ppllaann ddee aaccttiiuunnee(( ddee eexx aabbiillooiittaatteeaa ddee aa pprrooppuunnee mmeettooddee ddee vveerriiffiiccaarree aa

iippootteezzeelloorr));;

SSttaabbiilliirreeaa uunnuuii sseett ddee rreellaattiiii aabbssttrraaccttee(( ddee eexx ccaappaacciittaatteeaa ddee aa ffaaccee ddeessccooppeerriirrii ssii

ggeenneerraalliizzaarrii))..

VVII.. EEvvaalluuaarreeaa -- ppoossiibbiilliittaatteeaa ffoorrmmuullaarriiii ,, uunnoorr jjuuddeeccaattii ccuu pprriivviirree llaa vvaallooaarreeaa ppee ccaarree oo ppoott aavveeaa--pptt

uunn ssccoopp pprreecciizzaatt -- aannuummiittee iiddeeii,,lluuccrraarrii,,ssoolluuttiiii,,mmeettooddee..

AAcceeaassttaa ccllaassaa ccuupprriinnddee 22 ssuubbccaatteeggrrooiiii::

CCrriittiiccaa iinntteerrnnaa -- eevvaalluuaarreeaa uunneeii ccoommuunniiccaarrii iinn cceeeeaa ccee pprriivveessttee llooggiiccaa ssii ccoonnssiisstteenntt ssaa ssaauu

dduuppaa aallttee ccrriitteerriiaa iinntteerrnnee ((ddee eexx:: tteeoorriiii eexxpplliiccaattiivvee,, mmooddeellee eexxpplliiccaattiivvee));;

CCrriittiiccaa eexxtteerrnnaa -- eevvaalluuaarreeaa uunneeii ccoommuunniiccaarrii pprriinn rreeffeerriirreeaa llaa aannuummiittee ccrriitteerriiii sseelleeccttaattee ssaauu

rreeaammiinnttiittee ((ddee eexx:: pprriicceeppeerreeaa ddee aa ccoommppaarraa oo ddeemmoonnssttrraattiiee mmaatteemmaattiiccaa ccuu oo aallttaa aa ccaarreeii

vvaallooaarree eessttee rreeccuunnoossccuuttaa))..

CCrriittiiccii aacceesstteeii ttaaxxoonnoommiiii::

-- ddiiffiiccuullttaatteeaa ddee aa ggaassii eexxeerrcciittiiii ppeennttrruu ffiieeccaarree ccaatteeggoorriiee..

-- ppoossiibbiilliittaatteeaa iinncclluuddeerriiii aacceelluuiiaassii oobbiieeccttiivv iinn ccllaassee ttaaxxoonnoommiiccee ddiiffeerriittee..

CCuu ttooaattee aacceesstteeaa,, ttaaxxoonnoommiiaa lluuii BBlloooomm ss--aa rraassppâânnddiitt iinn iinnttrreeaaggaa lluummee.. MMaaii eexxaacctt,, iinn 11997744

EEdduuccaattiioonnaall TTeessttiinngg SSeerrvviiccee aa pprrooppuuss iinntteerrnnaattiioonnaalliizzaarreeaa ttaaxxoonnoommiieeii..

AAllttee ttaaxxoonnoommiiii:: GGaaggnnee MMeerrrriill,, GGuuiillffoorrdd

TTaaxxoonnoommiiii aallee ddoommeenniiuulluuii aaffeeccttiivv::

TTaaxxoonnoommiiaa lluuii BBlloooomm

DDuuppaa BBlloooomm ddoommeenniiuull aaffeeccttiivv,, ccuupprriinnddee oobbiieeccttiivvee ccaarree ddeessccrriiuu mmooddiiffiiccaarriillee iinntteerreesseelloorr,,

aattiittuuddiinniilloorr,, vvaalloorriilloorr,, pprreeccuumm ssii pprrooggrrsseelleeoorr iinn mmoodduull ddee aa jjuuddeeccaa ssii iinn ccaappaacciittaatteeaa ddee aaddaappttaarree..

IInn ccaaddrruull aacceesstteeii ttaaxxoonnoommiiii ssuunntt iinncclluussee uurrmmaattooaarreellee ccaatteeggoorriiii::

1. Receptarea (participarea):

1. Constientizarea; 2. Dispozitia de receptare; 3. Atentia controlata sau selective.

2. Raspunsul (reactia) - clasa comport care cuprinde: 1. Asentimentul de a reactiona; 2. Dorinta de a raspunde; 3. Satisfactia de a raspunde.

3. Aprecierea - clasa comportamentala ce cuprinde: 1. Acceptarea unei valori; 2. Preferinta pentru o valoare; 3. Participarea (angajarea).

4. Organizarea - clasa comportamentala ce cuprinde: 1. Conceptualizarea unei aprecieri; 2. Organizarea sistemului de aprecere.

5. Caracterizarea prin aprecere sau printr-un complex de aprecieri: 1. Dispozitie generalizata; 2. Caracterizarea.

BBlloooomm ccoonnssiiddeerraa ccaa,, iinn uurrmmaarriirreeaa oobbiieeccttiivveelloorr aaffeeccttiivvee,, ssee iinnttaammppiinnaa mmuullttee ddiiffiiccuullttaattii aavvaanndd

ddrreepptt ccaauuzzaa uurrmmaattooaarreellee::

aa)) IImmpprreecciizziiaa ccoonncceepptteelloorr ccuu ccaarree ssee ooppeerreeaazzaa iinn aacceesstt ddoommeenniiuu(( aattiittiittuuddiinneeaa,, iinntteerreess,, vvaallooaarree));;

bb)) IInnssuuffiicciieennttaa ddeelliimmiittaarree aa ddoommeenniiuulluuii aaffeeccttiivv ddee cceell ccooggnniittiivv,,,, cceeeeaa ccee ffaaccee ccaa iinn pprrooggrraammeellee

ssccoollaarree oobbiieeccttiivveellee aaffeeccttiivvee ssaa ffiiee ddooaarr iimmpplliicciittee ssii nnuu eexxpplliicciittee;;

cc)) IInnssuuffiicciieennttaa ccuunnooaasstteerree aa mmooddaalliittaattiilloorr ddee mmooddeellaarree ssii mmaassuurraarree aa aaffeeccttiivviittaattiiii..

IInncceerrccaarriillee ddee aa ddeeppaassii ddiiffiiccuullttaattiillee sseemmnnaallaattee ssee ccoonnccrreettiizzeeaazzaa iinn ddiiffeerriittee aallttee ttaaxxoonnoommiiii,,

eellaabboorraattee uulltteerriioorr..

TTaaxxoonnoommiiii aallee ddoommeenniiuulluuii ppssiihhoommoottoorr::

PPrriimmeellee iinncceerrccaarrii aauu ffoosstt ffaaccuuttee ddee ccaattrree CC..EE.. RRaaggssddaallee.. CCeeaa mmaaii ddeezzvvoollttaattăă ssii mmaaii rriigguurrooaassaa

ttaaxxoonnoommiiee aa ddoommeenniiuulluuii aa ffoosstt eellaabbooaarraatt ddee AA.. HHaarrrrooww..

AAcceeaassttaa ttaaxxoonnoommiiee ccuupprriinnddee uurrmmaattooaarreellee ccaatteeggoorriiii ssii ssuubbccaatteeggoorriiii::

II.. MMiissccaarrii rreefflleexxee::

11.. RReefflleexxee sseeggmmeennttaallee -- ffaacc ssaa iinntteerrvviinnaa uunn rreefflleexx ssppiinnaall:: RR ddee fflleexxiiuunnee,, RR mmiioottaattiicc ddee

iinnttiinnddeerree mmuussccuullaarraa,, RR ddee eexxtteennssiiuunnee..

22.. RReefflleexxee iinntteerrsseeggmmeennttaallee -- ffaacc ssaa iinntteerrvviinnaa uunn aannuummiitt sseeggmmeenntt ssppiinnaall,, ddee eexx:: RR aannttaaggoonniicc

ssii RR ccooooppeerraattiivvee..

33.. RReefflleexxee ssuupprraasseeggmmeennttaallee -- cceerr ppaarrttiicciippaarreeaa ccrreeiieerruulluuii,, ddee eexx:: RR ddee sspprriijjiinniirree,, ddee ddeeppllaassaarree,,

ddee pprreehheennssiiuunnee..

IIII.. MMiissccaarrii nnaattuurraallee ssaauu ffuunnddaammeennttaallee::

11.. MMiissccaarrii llooccoommoottoorriiii..

22.. MMiissccaarrii ddee aaccttiivviittaattee lluuccrraattiivvee..

33.. MMiissccaarrii ddee mmaanniippuullaarree..

IIIIII.. CCaappaacciittaattii ppeerrcceeppttiivvee::

11.. DDiissccrriimmiinnaarree cchhiinneesstteezziiccaa..

22.. DDiissccrriimmiinnaarree vviizzuuaallaa..

33.. DDiissccrriimmiinnaarree aauuddiittiivvaa..

44.. DDiissccrriimmiinnaarree ttaaccttiillaa..

55.. CCoooorrddoonnaarree..

IIVV.. CCaappaacciittaattii ffiizziiccee::

11.. RReezziisstteennttaa..

22.. FFoorrttaa..

33.. SSuupplleettee..

44.. AAggiilliittaattee..

VV.. DDeepprriinnddeerrii mmoottrriiccee::

11.. AAddaappttaarreeaa ssiimmppllaa

22.. AAddaappttaarreeaa ccoommppuussaa..

33.. AAddaappttaarreeaa ccoommpplleexxaa..

VVII.. CCoommuunniiccaarreeaa nnoonnvveerrbbaallăă::

11.. EExxpprriimmaarreeaa pprriinn ggeessttuurree..

22.. IInntteerrpprreettaarree.. Concluzii:

-- MMaajjoorriittaatteeaa ttaaxxoonnoommiiiilloorr eellaabboorraattee ppaannaa aaccuumm ss--aauu oorriieennttaatt sspprree ddoommeenniiuull ccooggnniittiivv,, ccaarree eessttee

mmaaii uussoorr ddee ooppeerraattiioonnaalliizzaatt,, ssii sspprree ddoommeenniiuull ppssiihhoommoottoorr;;

-- OO ssiittuuaattiiee ccuu ttoottuull ddiiffeerriittaa oo pprreezziinnttaa ddoommeenniiuull aaffeeccttiivv,, mmuulltt mmaaii ddiiffiicciill ddee ssuurrpprriinnss ssii ddee

eexxpprriimmaatt iinn oobbiieeccttiivvee aa ccaarroorr rreeaalliizzaarree ssaa ppooaattaa ffii mmaassuurraattaa ssii eevvaalluuaattee rriigguurrooss

OOppeerraattiioonnaalliizzaarreeaa oobbiieeccttiivveelloorr

OObbiieeccttiivveellee eedduuccaattiioonnaallee,, aassaa ccuumm ssuunntt ffoorrmmuullaattee,, ddee eexx,, iinn ttaaxxoonnoommiiaa lluuii BBlloooomm,, ssuunntt

pprreeaa ggeenneerraallee,, ddee aacceeeeaa eessttee nneevvooiiee ddee ddeessccrriieerreeaa lloorr iinn tteerrmmiinnii ddee aaccttiiuunnii ssaauu ccoommppoorrttaammeennttee

ccaarree ppoott ffii oobbsseerrvvaattee,, mmaassuurraattee,, ssii pprriinn aacceeaassttaa,, eevvaalluuaattee..

OObbiieeccttiivveellee ooppeerraattiioonnaallee ttrreebbuuiiee ssaa ddeessccrriiee cceeeeaa ccee nnee aasstteeppttaamm ssaa aappaarraa ((ssaa ssee

ffoorrmmeezzee)) llaa eelleevvii ccaa rreezzuullttaatt aall pprroocceessuulluuii iinnssttrruuccttiivv--eedduuccaattiivv ((ccee ssttiiee ssii ccee ppooaattee ssaa ffaaccaa eelleevvuull llaa

ssffaarrssiittuull uunneeii aaccttiivviittaattii ddiiddaaccttiiccee))..

DDeeccii,, iinntteerreessuull pprriinncciipp aall aall cceelluuii ccaarree aarree ddee pprreeggaattiitt ssii ddee ssuussttiinnuutt aaccttiivviittaattii ddiiddaaccttiiccee ttrreebbuuiiee ssaa

ffiiee rreettiinnuutt iinn pprriimmuull rrâânndd ddee pprroobblleemmaa pprreecciizzaarriiii oobbiieeccttiivveelloorr ooppeerraattiioonnaallee ssaauu aa ddeeffiinniirriiii ccoorreeccttee

aa oobbiieeccttiivveelloorr ssppeecciiffiicc aallee lleeccttiieeii..

SSppeecciiaalliissttiiii pprreeooccuuppaattii ddee aacceeaassttaa pprroobblleemmaa aauu eellaabboorraatt pprroocceedduurree pprraaccttiiccee,, uussoorr ddee uuttiilliizzaatt

ppeennttrruu eelliimmiinnaarreeaa iimmpprreecciizziieeii ssii aammbbiigguuiittaattiilloorr iinn ddeeffiinniirreeaa oobbiieeccttiivveelloorr ooppeerraattiioonnaallee..

IIaattaa,, sspprree eexxeemmpplluu,, 33 aasseemmeenneeaa pprroocceedduurrii ssttaannddaarrdd::

PPrroocceedduurraa lluuii MMaaggeerr::

CCoonnffoorrmm aacceesstteeii pprroocceedduurrii,, ccaa ssaa ppuutteemm ddeessccrriiee rriigguurrooss uunn rreezzuullttaatt ddiiddaaccttiicc uurrmmaarriitt rraattiioonnaall,,

ssttiiiinnttiiffiicc ttrreebbuuiiee ssaa aajjuunnggeemm mmaa oo eexxpprreessiiee vveerrbbaall ccoonnttiinnaanndd 33 pprreecciizzaarrii::

11.. DDeennuummiirreeaa ccoommppoorrttaammeennttuulluuii;;

22.. CCoonnddiittiiiillee iinn ccaarree ttrreebbuuiiee ssaa ssee pprroodduuccaa ccoommppoorrttaammeennttuull..

33.. CCrriitteerriiuull ddee rreeuussiittaa ((ppeerrffoorrmmaannttaa ssttaannddaarrdd))..

EExx:: 11.. LLaa ssffâârrşşiittuull lleeccţţiieeii,, ffiieeccaarree eelleevv vvaa ddeetteerrmmiinnaa vvaallooaarreeaa nnoouuaa aa eexxcciittaannttuulluuii,, ppeennttrruu aa aappaarree

oo nnoouuaa sseennzzaattiiee,, ooppeerraanndd iinn bbaazzaa lleeggiiii pprraagguulluuii ddiiffeerreennttiiaall

EExx:: 22.. LLaa ssffâârrşşiittuull lleeccţţiieeii,, ttoottii eelleeffiiii vvvvoorr ssttaabbiillii cceell ppuuttiinn 55 ddiiffeerreennttaa sseemmiinniiffaaccttiivvee ddiinnttrree nnoottiiuunnee

ssii ppeerrcceepptt,, ffaarraa sspprriijjiinnuull mmaannuuaalluulluuii ssaauu pprrooff

EExx:: 33.. LLaa ssffâârrşşiittuull lleeccţţiieeii,, ffiieeccaarree eelleevv vvaa ddiiffeerreennttiiaa,, iinn bbaazzaa uunnoorr ffiissee ccuu eexxeemmppllee,, ccoommppoorrtt

mmoottiivvaattee iinnttrriinnssiicc ddee ccoommppoorrttaammeennttuull eexxttrriinnssiicc

EExx:: 44.. LLaa ssffâârrşşiittuull lleeccţţiieeii,, eelleevviiii vvoorr ccrreeaa cceell ppuuttiinn 33 eexxeemmppllee pprriivviinndd ccoonnsseecciinntteellee aaddaappttaattiivvee aallee

ccoommppoorrttaammeennttuulluuii hhiippeerreemmoottiivv ssii hhiippooeemmoottiivv..